Lobbaustulvassa menestyminen edellyttää yritykseltä ennakoivaa, pitkäkestoista ja rakentavaa vaikuttamista
Petrus KauttoHL Petrus Kauton organisaatiot ja johtaminen -aineeseen kuuluva väitöskirja “Who Holds the Reins in Integrated Product Policy? An Individual Company as a Target of Regulation and as a Policy Maker" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 23. tammikuuta. Työn otsikko suomeksi on: "Kuka pitää ohjaksista yhdennetyssä tuotepolitiikassa? Yksittäinen yritys sääntelyn kohteena ja politiikan tekijänä".
Petrus Kauton väitöskirjassa tarkastellaan yritysten suhdetta julkiseen valtaan toisaalta sääntelyn kohteena, toisaalta sääntelyn muotoiluun vaikuttamaan pyrkivänä tahona. Erityisesti väitöksessä paneudutaan niin sanottuun yhdennettyyn tuotepolitiikkaan, jolla pyritään vähentämään tuotteiden ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren aikana. Toisin sanoen yrityksiä kannustetaan tuotesuunnittelullaan ohjaamaan muun muassa materiaalien käyttöä tuotteissa ja vähentämään tuotteiden käyttämää energiaa. Tätä voidaan pitää merkittävänä siirtymänä ympäristöpolitiikassa, jossa on perinteisesti pyritty sääntelemään vain tuotannon ympäristöhaittoja.
Yksittäinen yritys tuotelähtöisen ympäristöpolitiikan muotoilijana
Vaikka julkisessa keskustelussa yrityksiä pidetäänkin usein merkittävinä vallankäyttäjinä, on yksittäisten yritysten toimintaa politiikan muotoilijoina tutkittu varsin vähän. Väitöskirjassa tutkitaan yksittäisen suuryrityksen, Nokian, aktiivista roolia uuden politiikka-alueen muotoilussa ja muutoksia yrityksen vaikutustavoissa 1990-luvun loppuvuosilta tähän päivään saakka.
Yhdennetyn tuotepolitiikan muotoilussa Euroopan komissioon kohdistuu jatkuvasti paljon vaiku-tusyrityksiä. Väitöskirja osoittaa, kuinka aktiivinen, ennakoiva ja rakentava vaikutustyö vähitellen luo luottamusta ja mahdollistaa kriittisenkin palautteen komission lainsääntöaloitteisiin. Kaikkiaan pyrkimys vaikuttaa lainsäädännön muotoiluun näyttäytyy työssä analysoitujen kolmen politiikkaprosessin perusteella pitkäkestoisena ja vuorovaikutteisena toimintana, ei niinkään aggressiivisena lobbauksena. Työ valottaa myös sitä monimuotoista vaikutustyötä, jota yritykset harjoittavat paitsi suhteessa poliittisiin instituutioihin, myös suhteessa toisiin yrityksiin ja etujärjestöihin.
Siirtymää tuotelähtöiseen ympäristöpolitiikkaan tarvitaan
Väitöskirja tarkastelee yrityksiä paitsi tuotelähtöisen ympäristöpolitiikan muotoilijoina, myös sääntelyn kohteena. Se osoittaa, että tuotelähtöisyys on tarpeen ympäristöpolitiikassa, sillä esimerkiksi jätepolitiikka ei ole onnistunut päätavoitteessaan, jätteen synnyn ehkäisyssä. Työssä on kehitetty myös menetelmiä hiljattain käyttöönotettujen ohjauskeinojen arviointiin.
Työ koostuu viidestä osajulkaisusta, joista kahdessa on tutkittu tuotelähtöisen ympäristöpolitiikan vaikutuksia yrityksiin, yhdessä hiljattain omaksuttujen ohjauskeinojen arviointia ja kahdessa yksittäisen yrityksen, Nokian, toimintaa yhdennetyn tuotepolitiikan muotoilijana. Tutkimus perustuu laajaan ja monipuoliseen aineistoon.
| |
[4703 KB]